maanantai 28. syyskuuta 2015

Pattonin jalanjäljissä

Kun kaikki muut figut on edelleenkin pakattu on kiinnostus noussut yhä enemävässä määrin Flames of Waria kohtaan. Vaikutteena saattaa myös olla se, että kerhomme hienoin pelipöytä on juuri tälle pelille suunniteltu.

Sääntökirjaa en ole vieläkään kannesta kanteen kunnolla päntännyt, että voisin minkään tasoinen expertti sanoa olevani, mutta pelejä on silti tullut alle. Osa on ollut jopa voitokkaita.

Pelaan siis tällä hetkellä eksklusiivisesti American Tankintuhooja Komppaniaa kirjasta Blood, Guts & Glory, joka käsittelee loppusodan tankkirynnäkköä ranskan mailla vuonna 1944.

Vaihdoin joskus kyseisen armeijan sekalaiseen (joskin pelattavaan) settiin kaaos mariineita. Ne ovat parisen vuotta nyt seisseet käyttämättömänä hyllyssä, mutta päätin vihdoin ottaa ne taas esiin ja ottaa pelejä alle ja katsoa mahtaako mielipiteeni peliin olla parantunut vai huonontunut. Ehdottomasti ensimmäinen.

Vaikka tällä hetkellä peleissä menee aikaa helposti yli 2h, sanoisin sen silti olevan nopeatempoinen ja tähän asti paljon aikaa on mennytkin lähinnä sääntöjä plärätessä kesken peliä. Scenariot on suunniteltu suht huolella ja melkein ainoa moite on, että tietyissä skenuissa hyökkääjällä on puolustajaan nähden melko brutaali etu. Tämänpä takia Patton on aina kiva olla mukana, sillä tämä tekee armeijasta aina hyökkääjän. Myöskään moraalin nosto fearless tasolle kaikkiin näkyvillä oleviin yksiköihin ei ole huono.

Mutta. Kuten yllä mainitsin on armeija ostettu käytettynä ja vaikka laatu sinänsä ei ole huono, niin en vaan kykene pelaamaan figuilla joissa ei ole sitä omaa kosketusta. Uudelleen maalaukseen meneekin koko armeija. Toki pikkuhiljaa, ettei sentään värittömillä napeilla tarvitse kuitenkaan maalata, hyi kamala.

Viime viikolla availin avaamattoman Tank Destroyer Security Sektion jonka napeista olikin tarkoitus tehdä HQ yksikkö.

Laatikosta löytyi myös jeeppi "ihan oikean" security section tekemiseen, jota en oikeastaan tarvinnut.

Kokosin sen nyt sitten kuitenkin. Voinpahan sitten korvata joksikin aikaa toisen jeepin, kunhan saan tämän maaleihin. Tämä antaa myös kivaa kikkailun varaa, mikäli haluan pelata pienempiä Tank Destroyer tiimejä.

Ja sitten viikon main event eli 2x M20. Näissä on kyllä jumalattomasti kamaa näin pieniksi modeleiksi. Itse ajoneuvothan ovat hieman tulitikkuaskia ohuempia.

Osia joutui yllättävän paljon kynäveitsellä korjailemaan, että sai renkaat ja muut paikalleen. valuvirheitä on hieman enemmän mitä omaan makuun jaksaisi korjailla. Päätin maalata nämä pari osaa erikseen, jotta homma olisi helpomptaa

Taika on tapahtunut ja autot ovat valmiina. Näiden maalaus on kyllä ihan erilaista mitä perus 28mm. drybrush ei oikein näin pienissä napeissa toimi, kun kontrastia pitää kuitenkin olla reilusti enemmän mitä isommassa skaalassa. Millään tapaa tämä ei ainakaan itselleni ollu helpompaa kuin muiden pelien nappien maalaus. Ehkä jopa päinvastoin.  Oli kuitenkin kiva saada jotain vaihtelua perinteisen maalauksen rinnalle.

Koska myös aikaa jäi, kokeilin yhden jalkaväki tiimin maalausta uuteen uskoon.
Vasemmalla näkyy se mistä aloitetaan ja oikealla se mihin päästään. Maalinpoisto on toki luonnollisesti tässä välissä. Basen tekstuuri muuttui muistuttamaan syksyistä Ranskaa.

No tulipas tekstiä!
Mikäli jollain on jotain vinkkejä, vippaskonsteja & muuta kommentoitavaa niin alhaalla on jännittävä laatikko sitä varten!


maanantai 7. syyskuuta 2015

Viikkohaaste - tauko

Noh. nyt se viimein kävi. Päivät eivät viikossa riittäneet enkä saanut kuin yhden napin valmiiksi enkä senkään basea kuntoon. Tämä avasikin hieman silmiä ja on vain pakko todeta ettei tällä hetkellä aika lapsen ja muun muuttorumban kanssa oikein tahdo riittää tämän haasteen ylläpitämiseen.
Ajattelinkin siis, että laitan haasteen siksi aikaa tauolle, että pöly on hieman laskeutunut ja muutto suoritettu.

Se nyt ei tietenkään tarkoita etteikö blogiin tulisi tavaraa. Nytkin ajattelin kertoa Tatapen syysoffensiivista, jonka 40k puolta olin lauantaina vetämässä. Pelaajia ei ollut kuin 8, mutta tunnelma oli sitäkin mielekkäämpi. Pelaajien vähyys todennäköisesti heijastuu samaan aikaan pidetystä Traconista.
Pelaajien vähyys myös merkitsi sitä, ettei swiss paritus oikein päässyt oikeuksiinsa. Mutta näistäkin huolimatta kaikilla vaikutti olevan hauskaa ja hyvä henki pysyi yllä koko ajan. Santtu Mansikkamaan Eldarit veivät kevyesti turnauksen voittamalla kaikki pelinsä. Sijat 2-4. Ratkaistiin noppaa heittämällä, kun kolmella pelaajalla oli sama tulos, mutta selvää "voittajaa" ei näiden keskuudessa löytynyt.

Eri rodutkin olivat kivasti edustettuina. Kaksi tau pelaajaa toki oli, mutta toinenkin pelasi Farsight Enclave variaatiolla. Lisäksi löytyi kaksi eri demoni armeijaa, jotka pyörivät Flesh Houndien ympärillä. Toinen armeija pohjautui kuitenkin Khorne Daemonkin kirjaan eikä näin ollen saanut koirilleen 3+ invua, mutta sen sijaan teki koirista pelottomia. Ei välttämättä paha vaihtokauppa.


 Ensimmäisessä roundissa kohtasivat mm. Akseli Kivimäen Deldarit sekä Klaus Lehdon Black Templarit. Templarit eivät kuitenkaan kestäneet Deldarien lähes loputonta myrkkytykitystä ja peli loppui suhteellisen lyhyeen.

Toisaalla taas Khornen koirat jahtasivat tauta pitkin kenttää. Taun tulivoima ei oikein pystynyt vastaamaan koirien aggressiiviseen taktiikkaan.

 Myös Crimson Slaughterit olivat päättäneet tulla juhlistamaan veren ja hurmoksen määrää. Marko Hartikainen tosin pelasi näitä ihan perus csm kirjalla.

 Myös Ståhlhammarin koirat tekivät paluun patrol skenessä. Tällä kertaa koirat oli tosin jaettu kahteen ryhmään.

 Santun bike teemainen armeija jyräsi turnauksessa ja kovaa. Pitää varmaan ensi patrol turnaukseen lähteä haastamaan herraa.

Vaikka Jarin koiria olikin hauska työstää ja niistä tuli omaan makuun oikein siistejä, niin on näissä originaali flesh houndeissa tosi makea fiilis.

Sininen farsight enclave toi kentälle pari suitti yksikköä sekä kasan sniper droneja. Homma näytti toimivan ihan hienosti. Armeijakin näyttää tosi yhtenäiseltä ja nätiltä.

Turnauksen taitteessa koiratkin pääsivät ottamaan mittaa toisistaan...

 ...Samaan aikaan kun vinkeät eldarit katselivat voittajan aitiosta vieressä.

Perinteinen Red vs. Blue tilanne.

 Tuli todistettua myös, että koirien massatuominen ei välttämättä takaa turnausvoittoa. Edes vaikka pääsisi joka kerta meleeseen...

 ...sillä Klausin Black Templar poppoo niputti aika nopeasti koirat halki/poikki/pinoon Chaplainin avulla. Brutaalia!

 Tau joutui Grindaamaan molemmat koirat läpi. Kummassakaan ei kalanaamoille erikoisen hyvin käynyt.

Eldar Trickeryä parhaimmillaan. Kaaospojat joutuivat erikoisen deployment sekoilun ansiosta ristituleen. Speed kills!



Tämmöistä tällä kertaa. Ja kuten aiemmin mainitsin; haasteen tauolle jääminen ei tarkoita omalta osaltani mitään "lomaa" blogista. Suunnitteilla on ainakin mahdollisia Battle reportteja lisää projektien päivittelyä sun muuta mitä vaan ehdin änkemään kaiken väliin. Stay Tuned!